ETEENPÄIN MENNÄÄN!

Enää kaksi haastattelua tekemättä! Olen jo litteroinut viisi! Tämä menee ihan hyvin tässä vaiheessa. Matkan varrella on jo herännyt selkeitä ajatuksia siitä miten hyödynnän tuloksia, mitä sieltä tulee nousemaan esille. Tekniikan ongelmat on selvitetty ja nyt vain pusken eteenpäin!

Tekniikan kirous!

Minulle myytiin väärä johto kamerasta tietokoneelle. Etsin neljästä paikasta kunnes myyjä kertoi oikean tavan siirtää tiedostot- johdolla jollainen minulla jo oli. Videokameran dvd tä etsin kaksi päivää. Asensin sen ja kaikki piti olla ok. Jostain syystä vain sd:llä olevat tiedostot siirtyivät! Kaikki hdd:n videot pysyvät tiukasti kamerassa ja ohjelma väittää ettei uusia tiedostoja löydy.. niitä on 64kpl. En siis litteroinut vaan katkeroiduin! Pitänee mennä kameran myyneeseen liikkeeseen ihmettelemään....

Väliseminaari takana

Ihan hyvä välivaihe. Paitsi että itse joutuu miettimään omaa työtään siltä kannalta että pystyy tekemään siitä selkeän esityksen, on hyvä kuulla mitä muilla opiskelijoilla on esitettävänä. Tämä auttaa huomaamaan mitä puutteita omassa työssä on. Väliseminaari toi taas uutta intoa vääntää! Kaksi ensimmäistä haastattelua on takana. Ensimmäinen pariskunnalta, joilla on suvussa jo viides polvi... Osin kertomukset olivat juuri mitä odotin, osin täysin muuta! Tästä tulikin mielenkiintoista.. Kun yritin siirtää haastattelun kamerassa 4gigan muistikortille, ei mahtunut! Haastattelu kesti 1h 15min. Siitä ehkä 45min on käyttökelpoista materiaalia. Haastatteluun kuuluu "lämmittely", sopivan tunnelman saaminen ja loppuglögit oli juotava.
En siis enää voi sitä kautta siirtää materiaalia koneelle. Ostin piuhan kamerasta tietokoneelle, kamera mukana liikkeessä. Myivät väärän! Vielä en ehtinyt hakea uutta. Eilen oli toinen haastattelu, kuulevan henkilön kanssa. Hermeneuttinen tutkimusmetodi korostaa non-verbaalisten asioiden huomioimista. On siis vain hyvä että kuulevienkin haastattelut ovat kuvattuina. Yksi haastatteluistani tapahtuu kirjoittaen etäisyyssyistä. Varmistin haastateltavani saaneen kysymysteemat. Hän jo olikin alkanut vastaamaan. Hyvä fiilis! Lauantai firman juhlissa, sunnuntai litteroidessa..

Alkaa jäsentyä

Työni tilaajana on Turun kuurojen yhdistys. Kun tulkkipalvelut siirtyivät valtiolle, yksi luku tulkkipalvelun historiassa päättyi. Tutkin tulkkipalveluita Turun seudulla ajalta, jolloin tulkeille on ollut ammatillista koulutusta. Informantteina toimivat kuurot asiakkaat, tulkit ja jotkin kuurojentyöntekijät. Haastatteluja tulee 10, haastateltavia 11. Olen luonnollisesti muokannut kysymyksiä haastattelujen tueksi, mutta tavoitteena on, että informantit kertovat historiaa omalla tavallaan, itselleen merkityksellisiä kokemuksia. Haastattelujen tuloksena syntyvä aineisto määrää sen, miten käsittelen asioita. Olen lukenut kaksi kirjaa aiheesta miten kokemusta voi tutkia ja miten käsitellä laadullista aineistoa. Viikon päästä on ensimmäinen haastattelu purkissa!

Kädet täynnä

Minulla on nyt aihe. Minulla on tilaaja. Minulla on selkeä päämäärä. Toteutus? Kvalitatiivinen tutkimus- kyllä. Haastattelu? Teemahaastattelu? Syvähaastattelu? Jälkimmäinen on lähempänä totuutta, muttei kaikkien tutkijoiden mukaan voi toteutua kertahaastattelulla. Entä jos haastattelu kestää 1,5h? Miten asetella tutkimuskysymys / -kysymykset kun tavoitteena on saada informanteilta mahdollisimman laaja ja monipuolinen aineisto?! Sormet palavat jo innosta aloittaa haastattelut mutta hold your horses- ensin keskustellaan ohjaajien ja opiskelijoidenkin kanssa. Kerran sammunut into on taas syttynyt!

Aina ei suunnitelmat toteudu..

Olin koko muuntokoulutuksen ajan miettinyt tiettyä aihetta. Minulla piti olla ohjaaja eräästä liitosta ja kuvaaja työlleni. Tilaajanakin olisi ollut kyseinen liitto. Ensin ohjaajani jätti työpaikkansa ja ei ollut enää käytettävissäni, sitten organisaatio liitossa muuttui ja kuvaaja muutti kauas.. Motivaationi ja kiinnostus aihetta kohtaan lässähtivät ja aloin pohtia uutta.
Milloin kannattaa luovuttaa ja vaihtaa aihetta?